Aller au contenu
Afficher les images
agenda
öyküler
故事
字母
拼读
视觉艺术
cuentos
locales
estudiar
கல்வி சுற்றுலாக்கள்
storie
τοπικά
lemine
yugunne
aranwudaana yaxare
xaranŋundaanayugo
xaranla yinmakke (yugo)
koorosindaana
xaranlenma
mejanyaxare
xaranwudaana yugo
xaranla yinmakke(yaxare)
renragadaana
jaaraadaana yugo
rentigintindaana
yaxanne
mejanyugo
xaranŋundaanayaxare
renragadaana
koorosindaana
xaranmoxo demaana
gollu
jamansuuge
fataxaayande
jago
na a noono
suuge
xaranfalle gollu
rege
xidifataye
fatanbakke
giyangubo
sangu
tagangollu
natali
suuge
jaman xaayanden
wokolo
xaranwu
na a faamu
na a noono
nan sefe
xanne
safande
xa na kan xannu konwo?
xootoyen wa xa renme kamma
xaranwe
nan terinke
nan safandi
na a ko
faranse
nyamoxo xibaare
Xa ri xa na dangumaane yogo ko
xa renme nwa dagana kaane
nan sanga
yirigande
nan xara
xangabe konnaana
xaranwe
sefen xibaare
xa renmen wa xaranwana jawaye di
jiinu
xulle
bula
makkaji
binne
goro ji
singomuji
dunbe
darijixaye
xallibinne
kaadunko
saaraano
saaxa
faaba
xoxonayugo – gidayugo
xoxonayaxare – gidayaxare
kisemanu do mamanu
jatigi
renmen do ko birene doome
waxatinu
lenki
xunbane
daaru
soxuba / suxuba
kinsiga
nelle/lelle
nelle / lelle
nellanxenq
tenenŋe
talaata
araaba
alaxamisa
juma
sibiti
alahadi
nan ña yere
an ta yere
an ta yere
a ma leele
a leele
wunyinde
texendinde
tuumaye
Xaranwen nta
xaranwen wa sikki
xaranwe jope ne
xa ri gemmu xa renmun wa
kayitinu
natali
jonko
wutiye
sinyatiri
xa da xa toxo safa sado
yigiraqe toxo safaye
xarala xoore toxo safaye
xarala tugune toxo safaye
toxonsafe yigeran wa
xa renme toxo safe
xa renme toxo ma safe
Tirindindun wa xa maxa ba ?
xa haajun wa deemanden wa ba?
xa sugandi
xirindu
menyiyu
saarano menyiyea
xaranla xirise menyiye nwa
xaranla xirise menyiye nwa
mewalle wa nwa xa maxa
xa wa munda o na me wari ba ?
xa rawa riini ___ bire nwa
saarano kafe
siine nyemeyen feeti
kerimeesi
wajibi fe
wajibin ya ni
Konpo
ro raxe
kitaabinkonpe
bafe
sangabera
saxukonpe
ro raxe
sangabera
jooxe
xarankonpe
xaran taaxaade
golliraxe
taaxaade
fo laqe
dorokojongifo
ñagamanxolle
taabali
wallaha xoore
kitaabinkonpe
meeri
ka
yokku
xeto
duudu
sangafoonu/saganyokku
duudun sakosi
tetini
xooda
subahaananmasi
saki
kittiduntelefo
jagondisolle
dikisioneri
kitaabe
xa renme foton ta na ke kitta
xa na ke xobo
yigande
yigeraxe
yigera nta
soxubanfo / suxubanfo
yaraxate
nellanfo / lellanfo
ñaaxame
nan mini / na a mini
nan yige / na a yiga
laxasalanqufo
yittirenme
xati
nanxonŋu
buuru
ñexe
tiye
xosu
leminen nan xawa yigene soxuban
jaarandaana / dogotooro
jarandaana demadaana
digatelenwondaana
digatelenwondaana
masiibo
yitiye
jogiye waxinde
lanbure
te
yinbikallaano
kanbo
toru
yaaxo
asima
duunye
dabanye
janbandaana
janbandaana
coronavirus wattifunse
fatankumu
jogiye
jogiye
tooxe
yinmankara
noxudunkuttu
watunte
watte
fare
yaaxanduŋaaru
yittu
safaarindare
fo karabante
pingu
nan daga du faayi
nan xawa telle jaarandiran
na du jaara
deenan xaranla
xarala xoore
xarala
deena sapa
fo tugunu sapa
fo yokoto sapa
fo xoru sapa
xaranyinfana
bakke
toxosafande
siniimanka
siiriki
dinme
terende
toxosayen kayiti
a wa tugeene
xafun ya ni (a nta tugeene)
wurufoonun nwa
ta nwa
biisi
metoro
Na taqikafo nan ri ti
xa rawa o tunsiini
o wa telle dimmu
o wa telle misen wa
yiraamu
boore yiraamu
basikketintepu
kufune
mulliragedoroke
gollinyayiraame
xaye yiraamu
lanxanna
kittinsooti
na yiraamun bagandia
na yiraamun rondi
leminankoroosikan golliɲaŋaana
leminankoroosikan yinmankayugo
leminankoroosika yinmankayaxare
Sugansuganka texente
sella
leminansennondira
yittirensoronte/konpoti
sugundaade/ biibero
leminan naxadunko (na wuttu xasu tanmi do fillo katta tanpille do xasu naxati
(xarallan) bakku
xarallanaxadunken toxosafande
siina fillandi (siino ɲeri katta siino segi sapa)
siina sikkandi (siino segi katta siino kabi sapa)
siina naxatandi (siino kabi katta siino tanmi)
siina karagandi (siino tanmi katta siino tanmi do baane)
yinmankayugo
yinmankayaxare
koroosinda(yugo)
(xaranmoxon) da gollen sigindi
toxosafande naxadunxarallan ŋa
xarallan yiraxataye
meɲiye an do xarallan yinmankayaxaren naxa
meɲiiye an do xallan yinmankayugon naxa
yigera
wureedunxaralla yinfilla
siina tunmundi (siino tanmi do baane katta siino tanmi do fillo)
siina ɲerundi (siino tanmi do fillo katta siino tanmi do sikko)
siina segundi (siino tanmi do naxato katta siino tanmi do karago)
siina kabundi (siino tanmi do karago katta siino tanmi do tunmu)
siina tanmundi (siino tanmi do tunmu katta siino tanmi do ɲeru)
naxadunxaranŋe
Siinanyillaye
Hadaman sangu
Nan banbe
Jaatinxaranŋe
Moxo
sondonxaasante
Bootonne
kafumande
ɲiiɲanyaaxe
guda
Na a ko yinmen ŋa
Na a tirindi
Na a ceexuceexu
Na a tukka
Na i kitten wure wutu
Fatanbakken gollu
Xuuto
Jaarabinde
yindunsafande
manxanŋe
ɲangiye / ɲanginde
Nan sigi do me
(nan) taaxu
Nan buttu
Nan tooxi
Nan wati
Xemecu
Xaranlensakkosi
Kaayitimarara
konponoonikutaade
Bootonne
kootakutaaden kitaabe
bagandinde
katunde
taxandinde
taxande
ɲiine
dunde
geeji
gide
sigiru
Na a sigirinko
Giyanfanna
jootinte
sunonte
ñaxalinte
kanne
suuxaana
(nan) golli
terebande
(na a) jaabi
(na a) ko
(na a) faayi
(na a) terebande
(na a) sinma
na a fatanfansi
(na a) bangandi
(na a) terebande
na a muuru / na a mundu
(na a) xiiri
(na a) maxankutu
(nan) sinme
na i katu me yi
(na a) tinmandi
jaabido / jaabi
xaranta
xaranmoxoyugo
xaranmoxoyaxare
naxandunxaralla yinmanka (yugo)
naxandunxaralla yinfilla kiteyun do a yoku marandaana
wureedunxarallan yinfillan yinmanke (yaxare)
koroosinda(yaxare)
jikkunden arayindaana
woliyaxare
xoxonayaxare/gidayaxare
xoxonayugo/gidayugo
baayi / saaxatugunne / saxaxoore
kaawu/neega/faabatugunne/faabaxoore
safanden ŋa/di
digaamen ŋa/di
na a ro a di / na ro a yi
(na a) wure xiiri
(na a) tafundi
(na a) fana
na goori katu
(na a) sinma
demiye (leminankoroosikan ŋa)
kotolle
xenqondimoxo
ɲanmoxo
gajalla
(na a) kafu a yi
sugudinde
alimanxanne
angelenxanne
nan ri ti sugundaaden ŋa/biiberon ŋa ?
araabinxanne
wallaha
na yaamariye kini an footon wutten ŋa
yaamarinte
ɲuxa
a n xawa
jaate
jaatendimesi
konpojunguntanne
konponoone
sella muraye walla a tawaye moxo
doxotoronkaayiti
tansooti
konpoduntepunu
simisi, doroke
jaatirenme
Fonxottinxaranŋe
(na a) bagandi
Kinbakka
yigera
esipaɲoolinxanne
jungukutaade
(nan) ro
biredoomaaxun xaranŋe
haqu
(na a) taxandi
(na a) tooro
ŋunanlenme
leminandaarite (a seno falle)
(na a) yilla
ɲangollinyillande
Konpe
mele
butunte
tanpinte
daabangalle
a wa teqene
dare
fetiri
fanŋe
(na a ) katu
sire
ɲiiɲanberanxaranŋe
nooninxaranŋe
buruxaade
xore
sugundaadiwanqifo/ biiberowanqifo
xansariya
fatanxaayera
demintafiinu
taarixu
(fo) nafante
toxosafande leminankoroosikan ŋa
marantanbalaaxu
kaayitinaxanda
(fo) kabante
italiyenxanne
sipu
leminen xenqe siri ba?
fatankumun wa leminen wa ba?
leminen ma saha ya ba?
maxankutaade
fo danginte laate deminte
gundundebe
taye
nooge
gunne
ginge
sige
xooroye
sigire
tokkinde
giiloye
diganta
sigaade
konŋe
saranjama
koyidanginte
koyiriye
tinmanda
fatanfansindaade
yaxarinma
fo rinte
yugunma
xasudanginte
xasumukke xasuriye
duna
xotte
toxo logoonte
toxo xerexerente
fo danginte tinte
ɲiiɲingiya
jama
gide
baanaaxu
xanne
ɲan golliɲaŋaana
ɲangolle
xandaraja
xaranŋun wa jopene
taaxaano
ɲanxeppu
saagabattun seega
digantanxaabilanu
xottinkitaabe
adabu
geejinraqe
xarankitaabe
xarankittu
gaare
geeji
(na a) xense
xensendu / xensendaadu
na a katu a yi
(fo) nafante
jaatirenme
Saaheli
xansafandisariya
Kinxenna
a wa wuɲini
darinyaaxe
xarallenjagngiranton bisimilamoxo kaayiti
ŋuno
kaayiti
parasitamooli
jamaane
soron yaamarinto
Fonsawuranxaranŋe
selladunyigeye
lendunjaaxon do leminatugunnu tangara
konpojungujungunte
porutugeesinxanne
(na) jaaten bagandi
jaatiyaaxabagande
senoye
piliweeri
(na a) ɲangi
fonxalliyinsinte
booriyiraame
konpojungunte
safandimoxon xaranŋe
xiilikutaade
sariyanu
yigandikutukutunte
yigandiyinsinte
(na) yaaxe bagandi
meɲiye an do xaranmoxonun naxa
xoole
oroobu
iriisinxanne
fo biranton xaranŋe
xarallenkorosindira
faringijitiyintanŋa
tiyintanŋa
(na) me katu / nan gaja
(nan) boore
(nan) bagu
(na a) baga yi
Banbuxu
(watten) taagumansu
xalibisegaade
fotagandimoxo
tawoyen do murayen moxo
mulle
sellinsondonme
ɲiiɲanxolle
ɲiiɲanxollinyaaxe
ñiiñansawura
(fi) karabante
booxonde/faraxunde
toŋu
diganxotte
yawo
Sugansuganka
leminan xooro (na wuttu tanpille do xasu naxati katta siino sikki)
leminan tugunnu (na wutu xasu filli do taxande katta xasu tanmi do fillo)
Kisima
Maama
waajibitafiinu/sigirangollu
jattirenxaranŋe
leminankoroosika nta no
bera xooroyen haqe
noone
nooni xepante
nooninfunu
nooninfata
yoorinde
taxande
dunfillo
sawura
jungo
nooninsawuranu
(na a) gemundi
saasa /waca
fo danginte laate
Tuumabire
Tubaabunxiñira
rensaaraanandeemande
Siransin seedankaayiti
Konpondeemande
Xaransiransi
Safandikitaabe
Xalibe
Xalibisegu
Xenqo
Sahan kitaabinlenme
Kittikareyen kitaabinlenme
Neeninxaayandan deemande
Laada
Saha
Xibaarindinden kitaabinlenme
Xaranŋen tiifiye
Xaranlensaaranon sugandinde
Xaralan bulunŋe
Jikkunden dagakaaneye
Durandeemande
Xarankitaabinlenmen kininde
Xaralenyinmanke
Xaralensaarananyinmanke
Hadaman deemanda
Killikutiye
Allantagaye
Saridiŋe
an wuji jamu ?
Nawaari
O wa ta tana
butte
Ñaxaliye
Yaagu
Tunbakke
Tepunu
Xiñiyinyiraamu
Ji
foromaasi
Kinsigantuumaye
Xa rawa riini ba ?
o wa xa bisimilana
xanuye
sunoye/sunaye
kiillitaaxe
butte
yugunnu
yaxannu
lenyugo
lenyaxare
menjaŋu
fatanxayara
tele
xaranŋe be ga kute timan di ni
lojuru be ga lenmine kabana terikande ŋa wala a ga ra ta taxunu noxu bane
goliɲaŋa tuwaxu diplomu fana / goliɲaŋa tuwaxu seritifika
safande do xibarikini noxu
xaranŋu be nu ga ɲa na
xaranŋe joope waxati
dooronde
sarano kiti bate
rapori kayiti fana
faransi xaane xaranklasi be ga i dura ŋa
lenmina lojurute xaranklasi
xaranŋe demaande ka noxodi
na sere loxu kata a yugaxu wala yaxaraxu ŋa
xaranlenma lampunte klasi
a baane ga katini na du bora
jaabi
saariya
dambi jage moxo bure
jooxe dage poti
sarano be ga tele do lenminu bate
xaranŋe gole
ware kile
Laada be ga ta dinaa baane sugandini jamane di
xaranŋe ni wajibi
yugoyaxaru xonaxu
xaralenme be ga na fobure dabari, a su wa tele kanu di, na baane toxo klasi di
nela dura xaranŋe
waxati taxandi moxo
murunte do yaxane nan bano
yugaxu n’do yaxaraxu xaranŋe
bisimila an d’o wa toŋono
sanŋe waxati
sela n’bake yamaruye kayiti
bante kayiti
leleye kayiti
soxe goliɲaŋa diplomu / soxe goliɲaŋa berewe
rapori kayiti
xaranoxu xalisi kafo
clé USB
xaramoxo be ga lenmunu wala kile
xaran babu ŋare waxati tana yi
xaran babu bante
jamane kolezi diplomu lagare / jamane kolezi berewe
jamane lenmu xarangunde juku siraxu ŋa
interineti noxu be an ga xaralenme jatun korosini
kolezi diplomu lagare korisinde koota
xayande do xayandimoxo xaranŋe
korisinde serandi koota
na lenmunu tonŋo tangande ɲa moxo ŋa yimbe ŋa na ro
na lenmunu tongo tangande ɲa moxo ŋa seri buru ŋa na ro
lojuru
Kutun ga xaralenma be toorono
xaralenma be ga xaralenmu kutu toorono
doxotoronka
ordinateri xaranŋe
widewo sange
Folaxu ŋuŋi koota soro nan kati rini noxun fayi
telefoni kumunte ta rono
klaseri manama
lise be ga xaranŋe ɲa na kati uniwersite ɲa
lise be ga xaranŋe ɲana kati goli serande ɲa
kitidu musuwari
xaralenma be ga xaramoxo terikana a do na tirindi
sere be ga xawa xili xibari xote n’dari
folaxixoore
lenmina sareti
kitabe mare noxu xaramoxo
ke wure ni mani
xencedifo
rapori kayiti kini waxati
réseaux sociaux
interineti kompe
xaran sine taxandi filo (xasu tumi)
lenmine ŋa waxati be ɲa na telefoni wala tabeleti kama
yiranlodimoxo
jaama su kafumante gole
seri baane baane su gole
xaran sine taxandi naxaato (xasu siki)
xaranlenmu terende
sarano fanka
Interineti n’kama me toɲo de
exposéna sigi jaman kaane na safende xara
